Sarjakuvista

Mitä sarjakuva-sanasta tulee ensimmäisenä mieleen? Itselleni ja varmasti monelle muullekin: Aku Ankat. Muutamia vuosia sitten minä luin sarjakuvina vain niitä, mutta vähän kyllästyttyäni päätin kokeilla muita. Ensimmäiset "uudet sarjakuvat", mitä luin olivat Lucky Luke ja Asterix ja Obelix. Itse pidin varsinkin ensimmäisestä. Niiden jälkeen olen lukenut myös muita.

-HV

Mariel Pietarinen: Sielujen sininen silta

Sielujen sininen silta on Kavionjälkiä sydämessä -sarjan neljäs osa. Päähenkilö, hevoshullu Linda, lähtee kevään viikonlopuiksi "lomasaareen" ystäviensä Susannen ja Joonotanin luokse, jonne vanhemmat olivat hänet viime kesänä pakottaneet lomalle. Saaren kartanoa ollaan kunnostamassa ja saarelle on tulossa taas hevosia. Mutta näkeekö Linda taas saarella kummallisia näkyjä? Ja aikooko joku sotkea remonttia? 

Koko kirjasarjassa on pientä kipristelevää jännitystä ilmassa ja aavemaisia hetkiä, kun Linda näkee asioita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten. Näinä hetkinä lukemista ei malta lopettaa.
Suosittelisin kirjaa yli kymmenvuotiaille tytöille ja miksi ei pojillekin.
Kavionjälkiä sydämessä -kirjasarja kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä, sillä myöhemmät kirjat pohjautuvat edellisiin ja myöhemmissä kirjoissa ei edellisten juonia kovin paljon kerrata.

Kiitos lukijoille!  -HV

Andy Mulligan: Roskaa

Luin tämän romaanin kahdessa päivässä, sillä en vain saanut nenää irti kirjasta. Kirja oli lähes todentuntuinen, ei liian fantasiamallinen. Juuri sellaisissa kirjoissa on mielestäni juuri sopivasti jännitystä. Päähenkilöt olivat nokkelia ja rohkeita neljätoistavuotiaita poikia. He olivat eläneet koko ikänsä valtavalla kaatopaikalla ja lajitelleet roskia, että pystyisivät niitä myymällä elättämään itsensä ja perhepiirinsä. Heidän elämänsä kuitenkin muuttuu, kun he eräänä päivänä löytävät kaatopaikalta jotain, jonka poliisi haluaa hinnalla millä hyvänsa. Poliisit haluavat ratkaista rikoksen, johon esine voi antaa johtolankoja. Pojat eivät kuitenkaan halua luovuttaa sitä, sillä tässä kirjassa poliisi ei ole ystävä, vaan ennemminkin vihollinen. Pojat päättävät selvittää, mitä on tekeillä. Tästä alkaa seikkailu, jossa taistellaan sekä arvoituksen ratkeamisesta että hengissä pysymisestä.

Itse suosittelisin kirjaa yli 12-vuotiaille, jotka tykkäävät yllättävistä juonen käänteistä ja seikkailuhengestä. Kirja oli mielestäni nopeatempoinen ja jännittävä, joka vei mukanaan toisenlaiseen maailmaan. Koska loppupuolella kertoja vaihtui lähes jatkuvasti, meinasin mennä sekaisin siitä kuka milloinkin kertoi.

Kiitos lukijoille!  -HV